Korit
Koritehtaista merkittävimmät toimijat ovat kappalemäärissä olleet Erikoiskori, Kiitokori ja Erikoiskoritehdas M. Vähämaa. Näistä kaksi jälkimmäistä ovat vielä toiminnassa, joskin Vähämaa kuuluu osaksi Conlog Groupia. Kotimaisen kirjastoautokorityön pioneerina toimi kuitenkin K. Nummela Oy, joka toimitti ensimmäiset suomalaiset kirjastoautot. Lisäksi yhden tai muutamia autoja on tehnyt mm Ajokki, Heinola-Karossi, SP-Korit, Lahden Autokori ja Kara-Perävaunu.
Näillä sivuilla olevat Erikoiskorin ja Erikoiskoritehdas M. Vähämaan korimallikoodit ovat epävirallisia, ja erottavat lähinnä eri sukupolvet toisistaan. Epäviralliset merkinnät onkin pyritty erottamaan oikeista käyttämällä ”lainausmerkkejä”.
HUOM! Tilastojen päivitys kesken!.
KaikkiErikoiskoriKaraKiitokoriLahtiNummelaPenkoVähämaaMuutYhteensäValmistettu Suomeen98103813161310910639Käytössä Suomessa0097200163118ValmistajaKotipaikkaToiminutK-A vuosinaK-A määräAjokki OyTampere1942–198919691Erikoiskori OyIisalmi1971–19921971–198598Ab Haldin OyVaasa1942–197719671Heinola-Karossi OyHeinola1979–198819841Ab Kara-Perävaunu OyHausjärvi1970–19731971–19727Kiitokori OyIitti1943–1965–379Lahden Autokori OyNastola1945–20132006–20073K. Nummela OyKaarina1937–?1961–197014+2OH-Autokorit OyHausjärvi1973–197719731Penko OySeinäjoki1941–198?1969–197213Riihimäen AutokoritehdasHausjärvi195?–19701968–19692SP-Korit OyForssa1969–198519731EKT M. Vähämaa Oy ³)Seinäjoki197?–1984–108+1Muut ¹)²)Ulkomaat**3Yhteensä623¹) Teoksessa Kirjastoautotoiminta Suomessa mainitaan, että Karjaan maalaiskunnassa on ollut vuonna 1964 hankittu Ford Taunus Transit. Tämän mahdollisesta korimuutostyöstä ei ole tarkempia tietoja, saatikka onko auto ylipäänsä varsinainen kirjastoauto.
²) Teoksessa Kirjastoautotoiminta Suomessa mainitaan, että Korsnäsissä on ollut vuonna 1968 hankittu Volkswagen Kastenwagen. Tämän mahdollisesta korimuutostyöstä ei ole tarkempia tietoja, saatikka onko auto ylipäänsä varsinainen kirjastoauto.
³) Erikoiskoritehdas M. Vähämaan muutostöihin merkitty Irisbusin korittama linja-auto, josta sisustettu kirjastoauto Vieremään.
Ajokki Oy, Tampere
Maaliskuussa 1942 viisi liikennöitsijää (Tampereen Liikenne, Väinö Paunu, Lauttakylän Auto, Satakunnan Liikenne ja Savonlinja) päättivät perustaa koritehtaan kymmenien vuotuisten autohankintojen tarpeeseen ja lisäksi jatkosodan myötä myös kunnostustarpeita oli tiedossa.
Teollinen toiminta alkoi ensin Kämmenniemen entisessä Meijerirakennuksessa. Varsinainen koritehdas valmistui 1943 Tampereen Nekalaan, jossa toimi vuoteen 1985 asti. Uusi tehdas valmistui saman kaupungin Ruskon teollisuusalueelle ja oli ehkä aikansa modernein. Nekalan tehdasta koetteli tulipalo 1951, jota seuraavana vuonna jo osa alkuperäisosakkaista olivat halukkaita myymään osakkeensa.
Koritehdas myytiinkin Suomen valtiolle vuosien 1952–1956 välisenä aikana osakkeiden jakaantuessa niin posti- ja lennätinhalitukselle, Valmet Oy:lle ja rautatiehallitukselle. Ajokki Oy laajentui yritysostoilla 1982 ostettuaan Delta-Plan Oy:n, jonka mukana tuli myös iisalmelainen Erikoiskori Oy, jota ei kuitenkaan fuusioitu Ajokki-Yhtymään. Yrityskaupat saivat jatkoa elokuussa 1984, kun Ajokki-Yhtymä osti kilpailijansa, Kiitokori Oy:n.
Ajokki-Yhtymä ajautui kriisiin ja oli jo ajautua konkurssiin. Pelastajaksi tuli Wiima Oy:n Ilmari Mustonen, joka 1986 osti lopulta koko Ajokin osakekannan. Välittömästi oston jälkeen alkoi korimallien rationalisointi. Perinteiset koritehtaat fuusioitiin loppuvuodesta 1989 Carrus Oy:ksi, josta tuli pohjoismaiden johtava autokorivalmistaja.
Carrus myytiin vielä 1997 Volvo Bussar Ab:lle, joka lopetti Tampereen tehtaan 2008. Kauppaan ei kuitenkaan kuulunut Kiitokori Oy, joka jatkoi Mustosen suvun omistuksessa.
Ajokin ainoaksi jäänyt kirjastoauto oli Tampereen kaupungin tilaama, johon kori haluttiin kotikaupungista. Tämä tehtiin suomalaiselle Sisun alustalle vuonna 1967.
Ajokki OySisuYhteensäValmistettu Suomeen11Käytössä Suomessa00
Erikoiskori Oy, Iisalmi
Iisalmelainen koritehdas, joka toimi vuosina 1971–1992. Tuotanto käsitti myymälä- ja kirjastoautojen lisäksi myös linja-autoja ja paloautoja.
Tehdas siirtyi vuonna 1979 lietolaisen Delta-Plan Oy:n omistukseen ja myöhemmin 1982 osaksi Ajokki-Yhtymää. Kun Ajokki hankki myös Kiitokorin osaksi yhtymäänsä, siirrettiin kirjastoautotuotanto kokonaan Iitin Kausalaan. Viimeiseksi kirjastoautoksi jäi Delta-Plan Express linja-autoon perustuva kirjastoauto Liedon kunnalle. Viimeiset tuotantovuotensa Erikoiskori keskittyi pienoislinja-autoihin.
Vaikka Erikoiskorin kirjastoautotoiminta ajettiinkin alas, ei alalle syntynyt monopolia. Seinäjokelainen EKT M. Vähämaa tarttui tilaisuuteen samaan aikaan.
Sivustolla esiintyvät mallit ”EK 1”, ”EK 2”, ”DP 200” ja "DP Express” ovat epävirallisia. Lisäksi omaksi mallikseen voidaan lukea ainakin Vantaalle 1977 toimitettu auto.
Erikoiskori OyMercedes-BenzScaniaSisuVolvoYhteensäValmistettu Suomeen2887198Käytössä Suomessa00000
Erikoiskori ”EK 1”
Erikoiskorin ensimmäinen kirjastoautomalli, jota valmistettiin useita kymmeniä pääasiassa Sisun BK-84 -alustalle. Tuotannossa noin 1972–1978.
Erikoiskori ”EK 2”
Erikoiskorin toinen sarjatuotantokirjastoautomalli, jota valmistettiin erityisesti Moni-Sisujen päälle. Tuotannossa noin 1978–198x.
Erikoiskori ”DP 200”
Erikoiskorin kolmas sarjatuotantokirjastoautomalli, jota valmistettiin 1980–luvun alkupuolella muutamia. Auton ilme oli peräisin Delta-Planin mallista 200.
Ei kuvaa Erikoiskori ”DP Express”
Viimeiseksi jäänyt malli, jota tehtiin vain kaksi kappaletta, Keminmaalle ja Lietoon. Korimalli tukeutui linja-automalliin Delta-Plan Express.
Ab Haldin Oy (Boxer), Vaasa
Albin Haldin perusti autokorjaamon Vaasaan 1936, ja se muuttui Ab Haldin Oy:ksi 1942.
Koritehtaan tuotanto perustui alkuaikoina ruotsalaiseen lisenssikoriin, jonka piirustukset oli saatu Svenska Karossiverkstäder Ab:lta. Ruotsalainen Boxer säilyi tuotenimenä myös Suomen markkinoilla tuotannon loppuun asti.
Ainoaksi jäänyt kirjastoauto koritettiin Fordin alustalle, joka toimitettiin Vaasan kaupungille.
Oy Haldin Ab (Boxer)FordYhteensäValmistettu Suomeen11Käytössä Suomessa00
Heinola-Karossi Oy, Heinola
Heinolalainen pääasiassa pikkubussien sisustuksia ja korimuutoksia tehnyt yritys. Toimi vuosina 1979–1988 ja valmisti tänä aikana yhden kirjastoauton Heinolan maalaiskuntaan. Toiminta päättyi konkurssiin.
Heinola-Karossi OySisuYhteensäValmistettu Suomeen11Käytössä Suomessa00
Heinola-Karossi
Ainoaksi jäänyt kirjastoauto valmistui Heinolan maalaiskunnalle 1984.
Ab Kara-Perävaunu Oy / Riihimäen Autokoritehdas / OH-Autokori, Hausjärvi
Hausjärven Karassa toiminut autokoritehdas, jonka tuotevalikoimaan kuului myymälä-, palo- ja kirjastoautojen koreja.
Tehdas aloitti nimellä Riihimäen Autokoritehdas ja konkurssin jälkeen omistajan kuoltua toimintaa jatkettiin nimellä Ab Kara-Perävaunu Oy. Myös tämä yritys ajautui konkurssiin 1973 ja seuraava tiloissa toimija oli OH-Autokori.
Riihimäen AutokoritehdasBedfordFordSisuVanajaYhteensäValmistettu Suomeen10012Ab Kara-Perävaunu OyBedfordFordSisuVanajaYhteensäValmistettu Suomeen03407OH-AutokoritBedfordFordSisuVanajaYhteensäValmistettu Suomeen01001Yhteensä144110Käytössä Suomessa00000
Kiitokori Oy, Iitti
Iittiläinen koritehdas on valmistettujen autojen määrässä ehdottomasti Suomen suurin. Viennin merkitys ei ole suinkaan vähäinen, sillä Suomeen tilataan vain muutamia autoja vuodessa.
Tehdas perustettiin vuonna 1943 nimellä Kausalan Rakennuspuutyö Oy ja korituotanto alkoi viisi vuotta myöhemmin. Aluksi pääasiallinen toiminta perustui kuorma-autojen ohjaamojen valmistukseen, mutta 50-luvun puolivälissä tehty tehtaan laajennus mahdollisti myös linja-autojen valmistuksen. Ensimmäisen kirjastoauton Kiitokori valmisti 1965.
Kiitokori päätyi valtion omistamaan Ajokki-konserniin 1984 ja myöhemmin osaksi Carrus Oy:a. Samaan konserniin kuuluneesta Erikoiskori Oy:sta tuli Kiitokorin alainen, ja kirjastoautot keskitettiin Kausalan tehtaalle Iittiin. Kiitokorin KK310 ja Libris2000 -mallit saivatkin vaikutteita Carruksen linja-automalleista M310 ja Vega.
Carrus Oy myytiin edelleen Volvolle 1998, mutta Kiitokori jäi kaupan ulkopuolelle. Tällä hetkellä Kiitokori on Vähämaan lisäksi ainoa kirjastoautoja korittava tehdas Suomessa.
Kiitokori OyBedfordFordMercedes-BenzScaniaSisuVanajaVolvoYhteensäValmistettu Suomeen298161141092101379Käytössä Suomessa00143005397
Kiitokori S-66
Kiitokorin yleismalli, jota tehtiin n.1966–1975. Sisujen lisäksi alustoina Bedford, Ford, Vanaja ja Volvo.
Kiitokori ”ViSu”
Seuraavaa mallisukupolvea tehtiin n.1975–1980. Malli oli kulmikkaampi kuin edeltäjänsä ja sai epävirallisen nimensä suunnittelijan nimestä.
Kiitokori S-80
Kiitokorin kolmas sarjatuotantokirjastoautomalli, jota valmistettiin 1980–luvun alkupuolella muutamia. Sisujen lisäksi koritettiin ainakin kaksi Scaniaa.
Kiitokori T-82 Libris
Seuraavassa sukupolvessa ajovalot olivat muuttunet neliskanttisiksi. Suomeen valmistui yli 60 autoa, joista enemmistö Scanioita. Lisäksi Volvon ja Sisun alustojen päälle rakennettiin joitakin autoja, lisäksi yksi Mercedes-Benz.
Kiitokori KK310 Libris
Kiitokorin viides sarjatuotantokirjastoautomalli, joka muistuttaa ulkonäöltään Carrus Oy Wiiman M310-mallia. Näitä autoja tehtiin Suomeen 27 kpl, joista Scanioita 14 kpl ja Volvoja 13 kpl. Tuotannossa: n.1989—1997
Kiitokori Libris 2000
Kiitokorin kuudes sarjatuotantokirjastoautomalli, joka muistuttaa ulkonäöltään Carruksen Vega-mallia. Valmistettiin Suomeen 50 kpl, joista alusta jakautuivat Mercedes-Benz 3 kpl, Scania 28 kpl ja Volvo 19 kpl. Erikoisuutena yksi Turkuun valmistettu etuosastaan matalalattiainen kirjastoauto. Tuotannossa: n.1997—2005
Kiitokori Omnistar Libris
Kiitokorin seitesemäs ja yhä tuotannossa oleva sarjatuotantokirjastoautomalli. Tyyppikilvissä voi olla pelkästään Libris, mutta usein myös Omnistar Libris. Autoja on valmistettu Suomeen 70 kpl, jotka jakaantuvat eri alustamerkkien kesken seuraavasti: Mercedes-Benz 1 kpl, Scania 26 kpl ja Volvo 43 kpl. Tuotannossa 2005 alkaen.
Lahden Autokori Oy, Nastola
Vaikka korittamon nimi viittaakin Lahteen, 11.4.1945 perustettu koritehdas siirtyi jo maaliskuussa 1946 Nastolan Villähteelle.
Tehdas valmisti kolme alumiinikorista kirjastoautoa, kunnes ilmoitti keskittyvänsä uuden tehtaan ja mallistouudistuksen myötä 2007 pelkästään linja-autoihin.
Lahden Autokori ajautui konkurssiin 2013, kun Scania oli ilmoittanut siirtävänsä tuotannon Puolaan. Kuitenkin seuraavana vuonna Scania jatkoi Lahden Autokorin toimintaa nimellä SOE Busproduction.
Lahden Autokori OyScaniaVolvoYhteensäValmistettu Suomeen213Käytössä Suomessa213
Lahti Falcon
Lahden Autokorin ainoa kirjastoautomalli valmistettiin Falcon-korista. Mallia valmistettiin kirjastoautokäyttöön kolme kappaletta.
Lahti Eagle
Tampereen Netti-Nysse tehtiin turisti- ja pikavuoroliikenteeseen tarkoitusta Eagle-korista.
K. Nummela Oy
K. Nummela Oy oli autokori- ja palokalustotehdas, joka toimi Kaarinassa. Nummela teki kirjastoautoja vuosina 1961–1970, mutta lopetti tuotannon hankintojen epäsäännöllisyyden ja kilpailun kiristymisen vuoksi. Nummela teki historiansa aikanaan 17 kirjastoautoa, joista 16 Suomeen ja yhden Ruotsiin. Nummelan Suomen tuotannosta 14 autoa oli omaa suunnittelua, lisäksi modifioitiin Tammelaan Commer Cars ja Lohjan kuntaan Renault.
Vaikka Nummelan tuotanto jäikin lopulta pieneksi, on se kuitenkin Suomen kirjastoautohistoriassa merkittävä tekijä. Suomeen toimitetuista autoista kolme meni Turkuun, joiden joukossa oli mm. Suomen ensimmäinen kirjastoauto. Käytännössä kaikki ennen 1965 rakennetut kirjastoautot olivatkin Nummelan tekemiä.
Ruotsiin menneestä autosta ei ole valitettavasti tarkempia tietoja.
K. Nummela OyBedfordCommer-CarsFordRenaultSisuYhteensäValmistettu Suomeen8141216Käytössä Suomessa000000
Penko Oy, Seinäjoki
Vuonna 1941 seinäjokelainen Lauri Koivisto perusti Penko Oy:n, jonka nimi saatiin yhdistämällä Laurin pojan, Pentti Koiviston nimen ensimmäiset kirjaimet. Tehdas rakensi autokoreja lähinnä 1950 ja 60-luvuilla.
Penko lopetti linja-autokorien valmistuksen 1960-luvun alussa. Yritys joutui siirtämään tehdashalliaan ja rakentamaan sen uudestaan vuonna 1968 Lapuantien tietöiden ja laajentuneen tuotannon vuoksi. Tehtaassa rakennettiin 1960-luvulla lavoja, myymäläautoja, hevosenkuljetusvaunuja ja muita kuljetuslaitteita sekä grillikioskeja.
Kirjastoautoja valmistui vuosien 1969–1972 aikana yhteensä 13 kappaletta, joista merkittävä määrä päätyi Etelä-Pohjanmaalle.
Tehtaan toiminta päättyi 1980-luvulla. Erikoiskoritehdas M. Vähämaa siirtyi Penkon vanhaan tehtaaseen ja aloitti siellä kirjastoautotuotannon.
Penko OyBedfordFordSisuVolvoYhteensäValmistettu Suomeen156113Käytössä Suomessa00000
SP-Korit Oy, Forssa
Ainoan kirjastoautokorityön SP-Korit teki oman kaupungin kirjastolle, Forssaan.
Yritys oli merkittävä kuorma-autojen kuormakorien valmistaja, mutta toiminta päättyi konkurssiin 1985. Hyvästä tilauskannasta johtuen konkurssipesä päätti kuitenkin jatkaa toimintaa, joka sittemmin liitettiin osaksi Helkama-konsernia. Nykytiedon valossa Helkamaa kiinnosti erityisesti koritehtaan käytössä olleet tilat, jotka soveltuivat sellaisenaan kasvuhaluisen jääkaappitehtaan käyttöön.
Kuormakorien valmistus osoittautui kuitenkin kannattavaksi toiminnaksi, joten Helkama jatkoi korivalmistusta Forssan Autokori Oy:n nimellä. Yritys vaihtoi nimensä 1999 Fokor Oy:ksi.
SP-Korit OySisuYhteensäValmistettu Suomeen11Käytössä Suomessa00
EKT M. Vähämaa Oy, Seinäjoki
M. Vähämaa Ky aloitti toimintansa 1974 Seinäjoen Rengastiellä erikoistumalla henkilöautojen kolarikorjauksiin. Vuonna 1978 yhtiön toimitusjohtaja Mauri Vähämaa laajensi toimintaa pikkubussien sisustamiseen.
Vuonna 1984 perustettiin koritehdas lähistöllä sijainneisiin Penkon entisiin toimitiloihin. Laajentamiseen oli aihetta, koska Erikoiskori oli luopunut kirjastoautojen valmistuksesta ja Kiitokori jäi alalle hetkeksi monopoliasemaan. Vähämaa näki tässä markkinaran ja alkoi vuonna 1984 valmistaa kirjastoautoja Kiitokorin rinnalla.
Joinakin vuosina noin puolet Suomeen valmistuneista kirjastoautoista oli Vähämaan toimittamia, toisaalta joinakin vuosina Suomeen ei valmistunut ainuttakaan autoa. Kirjastoautoja meni myös vientiin muihin Pohjoismaihin.
Vieremän kunnalle tehtiin yksittäinen sisustustyö, jossa vakiomallinen Irisbus Crossway linja-auto sisustettiin kirjastoautoksi.
Uusin kirjastoautojen sukupolvi muodostuu kontista, joka rakennetaan kuorma-auton alustan päälle. Tässä on mahdollisuus saavuttaa pidempi käyttöikä – kun alustan tekniikka on ajettu loppuun, vaihdetaan kontti uuden alustan päälle. Nähtäväksi jää, tapahtuuko tällaisia ratkaisuja.
Conlog Groupiin yritys on kuulunut 27.1.2007 lähtien, jolloin turvallisuus- ja puolustusalan järjestelmäalustojen toimittaja Conlog Oy osti Erikoiskoritehdas M. Vähämaa Oy:n koko osakekannan.
EKT M. Vähämaa OyDAFMercedes-BenzScaniaSisuVolvoYhteensäValmistettu Suomeen9951831108Käytössä Suomessa9030315
”EKT 1”
Ensimmäisen sukupolven kirjastoauto oli tuotannossa 1984 vuodesta 90-luvun alkupuolelle. Parin ensimmäisen vuoden autot olivat muodoiltaan hyvin kokeellisia, kunnes malli vakiintui.
”EKT 2”
Vuosina 1997–2001 valmistui 16 auton sarja Suomeen, jossa olivat edeltäjästään pienemmät etuvalot ja nykyaikaisempi muotoilu.
Irisbus Crossway
Ei varsinaisesti tehtaan oma tuote, vaan sisustustyö. Näitä valmistui yksi Vieremän kunnalle vuonna 2006.
”Epookki”
Nykyinen tuotantomalli on kontti, joka rakennetaan kuorma-autoalustan päälle. Käytännössä alusta on vaihdettavissa.
